Sunnuntaina fillaroin koirien kanssa ensimmäistä kertaa pidemmät lenkit. Menopelinä anopin mummopyörä, jossa springeri. Oli aivan loistava kapistus, pyöräily koiran kanssa oli helppoa ja turvallista. Aluksi molempien neitien kanssa n. kilometrin harjoituskierros ja sen jälkeen n. neljän kilometrin lenkki. Vaikka ajoharjoittelu tapahtuikin Öjassa "hiljaisella" hiekkaisella kylätiellä, niin reitin varrelle sattui molempien neitien kohdalla huskykennel (tarkoittaen siis valtavaa laumaa koiria häkeissä lähellä tietä), irtokissoja, hevonen ja kaksi ponia, ohiajavia autoja. Sissin kanssa vielä extrana yksi irtioleva koira ja ryntäsi luokse yhden talon pihasta. Selvisin kuitenkin molemmilla kierroksilla ehjänä perille :)

Pakko kyllä hankkia itsellekin mummopyörä, koska jalkajarruttomalla maastopyörällä en lähde koiria juoksuttamaan missään missä on lähelläkään ihmisiä tai mitään muutakaan. Niin yllättävää kuin se onkin, niin Tara ravasi huomattavasti Sissiä lujempaa, sai polkea ihan kunnolla, että Tara pysyi hyvällä ravilla. Sissin kanssa riitti vähän hiljaisempi vauhti. Sissin ravi oli Taran raviin verrattuna jotenkin "laiskemman" oloista, Taran meno oli tosi jäntevää ja neiti oli ihan fiiliksissä :)

Fillarilenkin jälkeen molempien neitien kanssa vähän tokoilua. Eivät ole hetkeen tehneet niin innolla, motivoituneena ja siitä huolimatta keskittyneenä. Taran kanssa seuraamisia ja erityisesti käännöksiä, hyvältä näytti. Erityisen tyytyväinen olin Taran intoon, häntä liputti korkealla :) Jääviä myös, mutta niissä menee kyllä tällä hetkellä iloisesti sekaisin, kun pitää mennä maahan, seisoo, kun pitää seisoa, menee maahan. Tässä näkyy ehkä eniten se, että ei mitenkään valtavan aktiivisesti olla viime aikoina tokoiltu. Hyppyä otettiin myös, se menee muuten ihan ok, mutta jää tosi vinoon esteen taakse. Tässä pientä korjaustarvetta siis. Luoksetulo ja paikalla makuu ihan ok. Paikalla makuun otin niin, että menin hirsivajan taakse piiloon ja kurkistelin Taraa hirsien välistä. Katsoi koko ajan minun perään, mutta oli hiljaa.

Sissin kanssa aluksi muutama perusasento, hyvät ja nopeat, tosin käsiavussa vielä häivytettävää. Paikallamakuu ensimmäistä kertaa koskaan oikeastaan kunnon häiriössä. Minun takaa lähti anoppi yhden bortsun kanssa fillarilenkille, tietä pitkin meni ensin ohi russelipentu ja sen jälkeen aikuinen russeli. Pentu aiheutti haukkumisellaan huomattavasti enemmän häiriötä. Sissi aloitti murraamisen ja kiljahteli muutaman kerran, murahdin Sissille muutamaan otteeseen ja sen jälkeen rauhoittui, ja sen katse ei liikahtanutkaan minusta. Pysyi kuitenkin koko ajan maassa. Lyhyitä seuraamispätkiä, piti mukavasti kontaktin ja paikka oli hyvä. Lopuksi muutamia maahanmenoja vauhdista ja luoksetulo, tulee tiiviisti eteen, mutta mun makuun hieman vinoon oikealle, korjattavaa siis siinä.