Törmättiin aamulenkillä kahteen 4 kk:den ikäiseen malamuutti-akitasekoitus pentuun. Oli todella valloittavia kavereita. Tara oli niin innoissaan, leikit noin pienten pentujen kanssa sopi niin hyvin yksiin. Välillä juostiin ja sitten taas painittiin. Todella nätisti ja huomaamattomasti Tara ojensi pentuja, jos liiaksi roikkuivat sen hännässä tai kauluskarvassa. Tulipa taas kuitenkin todistettua se miten kakara tuo neiti on, parhaita leikkikavereita on pikkupennut, jep, jep... :D Toinen pentu oli vielä myymättä, vaikka ne todella ihania olikin, niin ei onneksi olleet kuitenkaan ns. omaa rotua, ei lähellekään sitä mitä koiralta haluan. Pentukuume vain kasvaa kasvamistaan. Näiden pentujen kanssa liikenteessa ollut nuori nainen sanoi, että Tarasta näkee niin selkeästi, että kaipaa kaveria ja viihtyy lajitoverien seurassa. Niinpä, mutta vielä saamme varmasti tovin odotella Taralle kaveria, mutta kyllä se sieltä jossain vaiheessa tulee :D