Tultiin koirien kanssa lenkiltä ja lenkin päätteeksi laitoin neidit vierekkäin paikallamakuuseen pihalle. Ne näytti niin kauniilta vierekkäin ja ryhdikkäinä, että olisi pitänyt saada kuva. No, koirien vapautus ja hakemaan sisältä kameraa. Neidit uudelleen maahan ja kuvaamaan. No, eihän siitä tullut enää mitään, Tara kyllä pysyi pääsääntöisesti hyvin, mutta Sissi touhuili ihan omiaan. Pysyi hetken ja taas alkoi ihailla jotain ylilentävää lintua sillä lopputuloksella, että istui tai lähti kokonaan liikkeelle. Otettiin uudelleen ja uudelleen. Tara alkoi jo toistoista vähän paineistua, että eikö hän nyt muka tee hyvin ja eikö tää jo riitä. Sissi teki toistosta toistoon häntä heiluen ja virne naamalla, eli ei ollut millänsäkään vaikka aina vain vaadittiin tekemään uudestaan. Todisteena epäonnistunut kuva, jossa Taralla vakava ilme ja Sissi ihmettelee omiaan :)

Kuvassa näkyy taustalla myös aitatolpat, joihin eilen kiinnitettiin verkko. Enää portit puuttuu, jotka taitava nikkaroija appiukko lupasi tehdä. Lisäksi ison portin viereen laudasta tehtävä aidanpätkä on myös hieman kesken ja osittain maalaamatta. Nyt porttien paikalla tilapäisesti verkkoa. Eilen illalla ja tänä aamuna koirat oli jo pihalla keskenään. Olen vain niin hölmö, että haluan istua ikkunassa ja katsella(valvoa?) koirien touhuja pihalla. Ehkä mä pikkuhiljaa alan luottaa siihen, että koirat voi oikeasti olla keskenään pihalla ja ne pysyy siellä :)

Jännä on myös seurata miten koirat pihalla käyttäytyy keskenään ollessa. Tara käy välillä huolestuneena seisoskelemassa terassilla oven takana, että missä ihmiset on, me ollaan ihan yksin täällä pihalla. Sissi riehuu lelujen kanssa pihalla ja välillä käy hakemassa huolestuneen Tara-tädin leikkimään, jolloin Tara käy hetken juoksentelemassa Sissin kanssa ennen kuin palaa takaisin terassille. Mutta Tara onkin mun uskollinen ihana paimenkoira. Ehkä me tässä opitaan pian Taran kanssa olemaan, minä sisällä ja Tara ulkona :D