Mikä on ihmisen rooli kun puhutaan koiran ja omistajan suhteesta? Onko omistaja se ylin auktoriteetti joka sanelee koiralle säännöt ilman, että koiralle jää tilaa sen omalle olemiselle? Luoko ylimpänä auktoriteettina oleminen parhaan mahdollisen suhteen koiran ja omistajan välille?


Näkisin, että ihmisen rooli koiran ja omistajan välisessä suhteessa on olla se tiiminvetäjä, joka luo yhteiselle elämälle laajat suuntaviivat, joiden puitteissa sitten tehdään koiran kanssa tiimityötä. Hyvä suhde koiraan ei tule sillä, että sille sanellaan lukemattomia määriä pieniä sääntöjä, joilla ei loppupelissä ole mitään merkitystä omistajan ja koiran välisen suhteen kannalta, ei siis ainakaan parantavaa merkitystä.


Koiran silmissä hyvä tiiminvetäjä on se ihminen, joka tietää mitä tekee ja jonka kanssa on hauskaa. Pohjimmiltaan koira kuitenkin nauttii siitä, että on hauskaa ja ihmisen kanssa on hyvä olla.  Kun koiralle muodostuu pennusta lähtien ajatus siitä, että omistaja on se ykköstyyppi, niin koiralle muodostuu luontainen tarve pitää yllä hyvää yhteyttä ja kontaktia omistajaansa. Sen sijaan, jos omistajalta on koiran silmissä tylsääkin tylsempi tyyppi ja elämä omistajan kanssa on yhtä älä tee sitä, älä tee tätä, nyt tehdään näin, koska minä sanon, ei voine olettaa että yhteistyösuhteesta koiran kanssa tulisi kovinkaan kummoinen. Miksi tulisikaan, viihdytkö itse ihmisten kanssa, jotka eivät ole sinusta hauskoja?


Kun koira ylläpitää hyvää ja toimivaa suhdetta omistajaan ja päinvastoin, muodostuu hyvä pohja yhteistyölle koiran kanssa, on sitten kyse arkitottelevaisuudesta tai kilpailemiseen tähtäävästä toiminnasta. Kun koira katsoo, että se oma ihminen on maailman paras ja hauskoin tyyppi, niin todennäköisempää on silloin myös se, että sinulla on koira joka myös tottelee innokkaammin. Koira oppii, että tekemällä töitä yhdessä omistajan kanssa, saa se jotain haluamaansa, jotain hauskaa.


Ei siis ole merkitystä koiran tottelevaisuuden ja omistajan roolin kannalta sillä, saako koira olla sohvalla tai sängyssä, kuka kulkee ovista ensin tai syökö omistaja ennen koiraa. Varsinkin puhuttaessa paimenkoirista, joilla on voimakas laumavietti, voi omistajan kanssa sohvalla tai sängyllä makoilu jopa parantaa yhteistyösuhdetta. Koira saa omistajan fyysisen läheisyyden kautta tunteen siitä, että omistajan kanssa on hyvä olla ja olemme samaa porukkaa, samaa tiimiä. Siitä kun loppupelissä on kyse, tiimistä, jonka yhteistyö sujuu ja joilla on hauskaa yhdessä.