Aku ei ollut herännyt anestesiasta vielä yhden aikaan yölläkään, eli leikkauksesta oli siis kulunut jo 12 tuntia. Lisäksi Aku oli aivan kylmä. Ei muuta kuin kissa autoon ja kiireesti pieneläinklinikan päivystykseen. Akun ruumiinlämpö oli 32 astetta (kissoilla yleensä 38), tilanne oli sen verran vakava, että ottivat meidän jonon ohi sisälle. Pari tuntia Aku lämmitteli lämpöpeittojen alla ja sai pienen määrän herätysainetta. Siitä melko pian virkistyikin jonkin verran ja päästiin kotiin viideltä aamulla.

Nukuttiin pari tuntia, ja sitten soitto eläinklinikka Hertan päivystykseen, joka konsultoi leikannutta lääkäriä siitä pitääkö Akun jalkaa laittaa uusi sidos. Onnistui siis potkaisemaan sidoksen pois edellisenä iltana. Iltapäivällä mentiin Herttaan sidoksen laittoa varten. Sidos oli pakko laittaa nukutuksessa, koska Aku ei olisi sitä muuten antanut laittaa (toki kyllä yritettiin ilman nukutusta ensin). Lisäksi Aku sai hieman nesteytystä niskanahkaan, koska ei ollut syönyt eikä juonut mitään. Hertan eläinlääkäri totesi edellisen yön tapahtumista, että Aku oli käynyt pilvenreunalla, ja tilanne olisi voinut päättyä huonostikin.

Kotiin päästyämme kävin ostamassa Akulle vauvojen potkupuvun, jota hieman muokkasin. Näin sidos toivottavasti saa olla rauhassa, ja Akun ei tarvitse käyttää inhottavaa muovikauluria. Hyvin Aku antaa potkupuvun olla päällä. Liikkuminen kolmella jalalla ja valtava sidos yhdessä jalassa on todella vaikeata ja kellahtelee selälleen kuin koppakuoriainen. Ruoka kuitenkin maistuu nyt hyvin ja vettäkin on juonut, joten parempaan päin siis.

Huolenaiheena nyt enää silmät. Mustuaiset silmissä reagoivat edelleen huonosti normaaliin valoon, kirkkaaseen suoraan silmään osoitettuun valoon kylläkin. Lisäksi oikean silmän sisällä on verenpurkaus, joka samentaa silmän ihan totaalisesti. Joten pitää senkin paranemista seurata nyt tarkoin.