Tänään käytiin koirien kanssa lenkillä ampumaradan takana. Pauke oli ajoittain melkoinen, mutta eipä tuo menoa haitannut :) Tara pysähtyi kuuntelemaan kovimpia laukauksia, mutta jatkoi matkaa saman tien. Sissi ei reagoinut mitenkään, mennä hömpsötteli pitkin metsää ihan kuin laukauksia ei olisi kuulunutkaan. Tosi hyvä!

Lyhyen metsälenkin jälkeen uimaan sorakuopalle. Tara ui kerran, vahingossa kai, muuten tyytyi kahlaamaan ja ihmettelemään Sissiä. Sissihän ui, kepin kun heitti veteen, niin Sissi yhtä lujaa perässä. Yksi keppi lensi keskelle lampea ja hetken oli olo, että hitto vie. Sinne se hullu kuitenkin painoi keppiä hakemaan, hiukan sydän tykytteli, että jaksaakohan se uida enää takaisin rantaan. Hulluja ajatuksia tosin, miksi ei jaksaisi? :) Kivaa oli, ja nyt on väsyneitä koiria!