Tänään oli parin viikon tauon jälkeen tokotreenit Tuomarinkylässä. Paikalla myös Hanna ja Nita. Aluksi paikallaanmakuuta häiriön alla. Ensimmäinen häiriö olin minä itse liikkumalla Taran molemmin puolin ja ympäri. Tässä ei mitään ongelmia, ollaan treenattu tätä itsekin paljon. Toisena häiriönä Kirsi joka houkutteli Taraa liikkeelle lelulla. Tara kyllä katsoi Kirsiä, ja sitten katsoi mua, tiesi tasan tarkkaan mistä on kyse, ja pysyi hyvin paikallaan vaikka Kirsi heilutteli lelua ajoittain todella lähelläkin. Hyvä Tara! :)

Sitten otettiin seuraamista tai siis lähinnä oikealla käännöksiä ja täyskäännöksiä. Niitä hiottiin hieman tiiviimmiksi ja pari ihan nättiä suoritusta saatiinkin aikaiseksi. Sitten noutoa, ei Taran vahvin laji toistaiseksi. Haluaisi vain taistella lelusta, mielellään pehmeästä sellaisesta, eikä näe pointtia siinä miksi kanniskelisi yksin yhtään mitään :) Harjoitellaan, harjoitellaan rauhassa...

Lopuksi otettiin ruutua. Aluksi niin, että vein Taran kanssa namin targetin päälle. Sitten kauemmaksi ja lähetys namille. Meni ihan ok, tosin luulen että vähän sama kuin tunnarinkin kanssa niin Taran kanssa tässä tulee toimimaan alusta lähtien paljon paremmin se, että jätän Taran istumaan, vien namin yksin ja sitten lähetys ruutuun. Pysyy niin kuin Taran mielenkiinto paremmin yllä.

Treenit meni ihan ok, tosin oma vire ei ehkä ollut paras mahdollinen. Treenikerran paras anti oli kuitenkin automatkat sinne ja takaisin. Tara oli autossa rauhallinen, asettui makuulle pian liikkeellelähdön jälkeen, ei läähätystä, ei kuolausta, ei tärinää. Olen niin helpottunut, ehkä tämä sittenkin tästä. Olen nyt viimeiset kolme päivää käynyt n. 15 min ennen autoilua suihkuttamassa auton takaluukkuun DAP-suihketta ja uskaltaisin jopa väittää, että siitä on ollut suurin apu. Sitten tietenkin häkki, kun Taralla on vähemmän tilaa niin rauhoittuukin helpommin.