Käytiin taas pitkästä aikaa rauhassa ja pitkän kaavan mukaan Uutelassa lenkillä. Sää mitä mainioin, ja jostain syystä ei muita liikenteessä. Käveltiin (tai siis minä kävelin ja Tara kaahasi) ihan uusiakin polkuja, joten neitihän oli niin innoissaan. Harrasti myös omatoimista ruokailua, kun löysi maasta pienen linnunmunan ja huitaisi sen sitten noin niin kuin välipalaksi ennen kuin ehdin sanoa mitään. BARFia parhaimmillaan, mutta toivotaan ettei mene maha sekaisin. Tara päätti hypätä myös mädälle haisevaan ojaan suoraan ojaa ylittävältä sillalta. Sieltä sitten riehui pitkin ojaa niin että vesi lensi.

Aina yhtä iki-ihana leikki Uutelassa on "Kiipee"-leikki. Kallioisten rinteiden kohdalla Tara pysähtyy, katsoo mua ilmeellä "Sano jo, sano". Sitten kun neidille sanoo "kiipee", ryntää Tara mäen päälle. Takaisin ryntää ihan yhtä kovalla vauhdilla, ja sitten pitää kauheasti kehua miten hieno koira se on. Seuraavan rinteen kohdalla taas sama juttu, ihan kaheli koira :)