Olin sunnuntaina hälyryhmän treeneissä. Minun tehtävä oli kai kartturin homma, lähtökohtana se, että karttaa ja kompassia olen pitänyt kädessä viimeksi kouluaikoina :) Onneksi tukena oli Miikku, joka oli vieressä varmistamassa, että kaikki meni niin kuin pitää. Lisäksi tuli treenattua radiopuhelimen käyttöä etsintätilanteessa, mitä sanotaan milloinkin ja mitä asioita pitää ilmoittaa johtokeskukseen. Maasto oli paikoitelleen hankala, korkeaa aluskasvustoa ja pehmeää sammalta. Kaksi tuntia kaiken kaikkiaan taivallettiin etsintäalueella, ensimmäinen alue joka saatiin oli tyhjä ja toinen alue saatiin tarkistettavaksi sitten kun oltiin ilmoitettu, että ensimmäinen on tyhjä. Oli oikein mukava kokemus noin kaiken kaikkiaan, myöskin se, että kun ei oikeasti tiedä missä maalimies on, niin joutuu todella luottamaan siihen mitä koira ilmoittaa ja havaitsee. Nyt ei muuta kuin selvittämään milloin on seuraava etsintäkurssi, ja sinne opiskelemaan. Oli meinaan niin iloisesti ilmansuunnat hukassa...ollaan menossa luot... eikun koilliseen :D Ja vähän oli myös kompassilla suunnan ottaminen hakusessa... :)