Käytiin Taran kanssa tänään keräämässä mustikoita tai siis yritys oli ainakin kova. Keräämisestä ei meinannut tulla mitään, kun neitiä kiinnosti liikaa mitä minä maasta tongin, joten seisoi käytännössä sen mustikanvarvun päällä, josta olin mustikoita keräämässä. Kerran kaatoi kipon, johon olin mustikoita kerännyt, ja kerran rohmusi sen melkein tyhjäksi. Siitä kun ärähdin sille, niin keskittyi sitten toimimaan minun henkilökohtaisena henkivartijana, ja otti tehtäväkseen äristä ja murista jokaiselle rapsahdukselle jota metsästä kuului (jota ei siis normaalisti tee juuri ikinä). Nähtiin myös jonkinlainen haukka kalliolla syömässä. Lennähti pois kun tultiin liian lähelle, ja jätti saaliinsa siihen. Saalis oli orava, jolta oli ehtinyt jo syödä pään. Taraahan tuo päätön oravanraato kiinnosti aivan liikaa, ja sain ihan tosissani käskyttää, että jätti raadon rauhaan. Vähän liian BARFia mun makuun, pitäydytään jatkossakin ihan omissa pakastelihoissa :D Meidän saalis oli lopulta pienen pieni kipollinen mustikoita, jotka päätyi äsken Taran kasvissoseeseen.