Tänään tokotreenit Tuomarinkylässä, paikalla myös Nita ja Hanna. Aloitettiin treenit kisamaisesti. Ensin siis luoksepäästävyys, siinä ongelma että Tara suorastaan sinkoaa vastaan, ei siis pelkoa siitä, että ei antaisi koskea. Voipi vaan miettiä, että kuinka paljon tuomari kisoissa tykkää, kun neiti sinkoaa naamalle ja siinä ohimennen innostuksissaan puree palan korvasta (nim. merk. tänään osuman korvaan saaneena) :D Joten tälle tarttee tehdä jotain :)

Seuraavaksi paikallaanmakuu, joka oli ehkä Taralla kuitenkin tällä kertaa enemmänkin paikallaan kierimistä ja viereisen koiran luo ryömimistä, ei hyvä...Muutaman kerran sai Taran käydä hakemassa takaisin omalle paikalleen ja käskeä uudelleen makuulle. Tosin en nyt sinällään ollut kovinkaan yllättynyt, Tara oli todella rauhaton jo kun hain sen autosta ja nyt lisänä oli vielä sitten Filemon häiriönä toisella puolella ja Nita toisella, joka oli myöskin levoton. Lopulta kuitenkin ihan suht rauhallinen lyhyt hetki paikallaanmakuuta, josta pystyin neitiä palkkaamaan. Selityksiä, selityksiä, mutta tarttee tehdä myös jotain tälle :D

Sitten pätkät seuraamista kytkettynä ja vapaana. Niistä voi jo sanoa, että meni ihan tyydyttävästi jo. Tarkoitan siis, että mulla kädet sivuilla rentoina eikä palkkaa kädessä. Kirsin mukaan seuraaminen näin riittävän tiivistä ja hyvää, oli oikein mukava kuulla tämä. Tässä osuudessa oleva vika on ihan ohjaajassa, joka ei kykene kävelemään suoraan, vaan suorat osuudet on ihan vinoja :) Vapaana seuraamisen lopussa kentän reunaan ajoi hevoskuljetusauto, ja siinä meni myös Taran kontakti, juuri ennen suorituksen päättymistä, voi kökkö...

Sitten liikkeestä maahanmeno, ihan viturallaan sekin :) Jäi istumaan pöhköpää. Jotenkin luulen, että mun käsiohjaus on ihan pyllyllään. Pitää saada taottua tää niin, että käsiohjausta ei tarvita.

Sitten luoksetulo, ja tää seuraamisen lisäksi sellainen josta tuli olo, että osataan me nyt hemmetti sentään jotain. Voin luottaa Taraan siinä, että jää istumaan ja pysyy istumassa, joten mulla on itselläänkin parempi fiilis. Tuli luokse hyvin, tosin lähti juoksemaan vähän sivulle jolloin ilmeisestikin ihan huomaamattani siirryin itse pari askelta sivuun ikään kuin ottamaan Taraa vastaan. Tähän omaan heilumiseen pitää kiinnittää huomiota jatkossa.

Toiseksi viimeisenä liikkeenä liikkeestä seisominen, jota ollaan harjoiteltu kaikkein vähiten. Pysähtyi kyllä ihan kauniisti, kun sen oikealla kädellä nami kädessä pysäytin, mutta tässä siis kaikkein eniten töitä vielä edessä.

Viimeisenä otettiin hyppy. Tara hyppää kyllä hyvin jo pelkällä käskyllä, mutta sen päähän on niin iskostunut se, että namipalkka odottaa esteen takana laudalla/alustalla, että jää pyörimään ja etsimään sitä, eikä tajua kääntyä hakemaan palkkaa multa.

Oli oikein hyödyllistä käydä kaikki alo-liikkeet läpi, näin sain selkeämmän kuvan missä mennään ja missä on vielä töitä edessä. Myönnettäköön, että meni paljon huonommin mitä oletin, mutta ei pidä lannistua :) Ja kerrottakoon nyt näin julkisesti, että suunnitelmana olisi ns. korkata alo-luokan kisat syyskuussa, saa nähdä mitä team Tohelojen käy :D

Treenien päätteeksi Tara, Nita, Filemon ja Ruuti pääsi vetelemään kunnon rallileikit pellolla, kivaa oli :) Kotiin kun päästiin neiti oli niin väsynyt, että hyvä kun jaksoi iltaruokaa (eli siis lihaisia luita) alkaa syödä, katsoi mua vain, että eikö tässä ravintolassa saisi mitään nopeammin ja helpommin syötävää murkinaa :D Rauhoittui kuitenkin lopulta syömään.